Ilmalämpöpumppu toimii kannattavana lämmitysmuotona toisen lämmitysjärjestelmän rinnalla. Ilmalämpöpumppu toimii myös talon jäähdytyslaitteena. Ilmalämpöpumpun avulla säästää selkeästi kokonaislämmityskuluissa.
Ilmalämpöpumppu on energiansäästölaite, joka jääkaapista tutulla tekniikalla ottaa ulkoilmasta energiaa talon sisäilmaan. Talon ulkoseinään jäähdyttää ulkoilmaa kuten jääkaappi tai pakastin sisustaansa. Ulkoilmasta kaapattu energia luovutetaan talon sisäseinällä olevalla yksiköllä sisäilman lämmitykseen kuten jääkaappi lämmittää takaosaansa. Nykyaikaiset ilmalämpöpumput toimivat kaukosäätimen napsautuksella kumpaankin suuntaan eli lämmityskaudella energiaa otetaan ulkoilmasta ja lämmitetään taloa. Kesähelteillä talon liian kuumaa sisäilmaa jäähdytetään ja energia siirretään talon seinien ulkopuolelle asennetulla ilmalämpöpumpun ulkoyksiköllä. Tämän päivän laitteet ovat invertterisäätöisiä eli ne siirtävät energiaa talosta tai taloon portaattomalla tehon säädöllä.
Ilmalämpöpumpun ulkoyksikön höyrystinpatterin läpi puhalletaan tunnissa n. 1000 m3 ilmaa, joka jäähtyy n. 5 C . Kaapatulla energialla keitetään eli höyrystetään ilmalämpöpumpun suljetussa piirissä kiertävä kylmäaine. Ulkoyksikössä sijaitseva kompressori puristaa höyryn kovempaan paineeseen ja lämpötilaan sekä pukkaa lämmenneen kylmäainehöyryn sisäseinän yksikköön. Siellä kylmäaine lauhtuessaan nesteeksi luovuttaa ulkoilmasta ottaman sekä kompressorin puristukseen käytetyn energian sisäyksikön lauhdutin patterin läpi puhallettavan talon sisäilman lämmitykseen. Lauhtunut kylmäaine palautuu ulkoyksikköön ja menee paisuntaventtiilin kautta uudelleen höyrystettäväksi ulkoilman energialla. Näin keittämällä, puristamalla ja lauhduttamalla kylmäainetta siirretään sisäilmaan lämpöä vaikkapa hyisestä -15 – -30 C pakkasilmasta.
Tyypillisessä suomalaisessa talossa ja sääolosuhteissa ilmalämpöpumpulla pystytään ottamaan 40- 60 % talon lämmitysenergian tarpeesta nettona ulkoilmasta. Kun huomioidaan taloussähkö ja käyttöveden lämmitys, voidaan nyrkkisääntönä pitää, että suorasähkölämmitteisessä talossa sähkölaskua voidaan pienentää jopa 1/3:lla. Jos 100 -150 m2 suorasähkölämmitteisen talon sähkölasku on 1500 – 2500 euroa vuodessa, voi ilmalämpöpumpulla säästää 400–800 euroa vuodessa.
Säästölukemat riippuvat talosta. Suorasähkölämmitystalossa ilmalämpöpumppu on varmaan parhaimmillaan muun lämmitysjärjestelmän säätöominaisuuksien nopeuden vuoksi. Melkein samoihin säästöihin päästään tämän päivän energian hinnoilla myös vesikiertoisissa lämmitysjärjestelmissä lämmitettiinpä ne öljyllä tai sähköllä. Öljy ja sähkö ovat käytännössä lähes samanhintaisia ja niin sanottu ”halpa yösähkökin” on näköjään katoava luonnonvara. Avarat tilat, hyvä lämmön jakaantuminen lisäävät säästöjä. Koneellinen ilmanvaihto edesauttaa lämmön jakaantumista. Mitä suurempi on lämmityssähkön osuus koko sähkölaskusta, sitä suurempi on säästö.
Puulämmityksessä myös uunin lämpö leviää ja tasoittuu ilmalämpöpumpun ansiosta hyvin. Sähkö-/puulämmitteinen talo on optimaalinen ilmalämpöpumpulle. Sen ansiosta myös lämpötilakerrostumat ja lattiavedot pienenevät tai poistuvat.
Sisäilman jäähdytys ja suodatus tulee kuntoon samalla investoinnilla. Nykyisten laitteiden hyvät suodatusominaisuudet lisäävät asumisviihtyvyyttä ja helpottavat allergikkoja. Jäähdytyksen ansiosta hänen ei tarvitse kesällä tuulettaa siitepölyjä sisään avoimista ikkunoista.
Kesähelteissä moni kaipaa helpotusta hikiseen oloonsa ja ilmalämpöpumpulla se on mahdollista. Mutta meneekö kaikki talven lämmityssäästöt kesän jäähdytyksiin? Ehdottomasti ei. Kuumimpinakaan kesinä tyypillisen omakotitalon jäähdytykseen ei kulu kuin 20–30 euroa.